sunnuntai 10. toukokuuta 2009

Franciscus ja parisuhteen vaikeudet

Franciscus ja minä tutustuimme, kun vuosi sitten tein kandidaatintutkielmani hänestä. Silloin tutkin Franciscuksen ajatuksia paastosta ja askeesista. Pidin hänestä niin paljon, että halusin jatkaa yhteistyötämme myös gradun parissa. Franciscus tuli elämääni ilmeisesti jäädäkseen. En tiedä kuinka pitkäksi aikaa tai mihin ystävyytemme johtaa, mutta matkani hänen kanssaan on kestänyt nyt enemmän tai vähemmän vuoden ja matka jatkuu.

Franciscus oli 1181/1182-1226 elänyt italialainen pyhimys ja mystikko. Hän on yksi roomalaiskatolisen kirkon ja kristinuskon rakastetuimpia pyhimyksiä. Hänestä on kirjoitettu valtavasti aineistoa - elämänkertoja, tutkimuksia, esseitä... Oma graduni keskittyy Franciscuksen luontoajattelun - hän koki luonnon itselleen läheiseksi ja todella tärkeäksi, sillä se oli osa Jumalaa - ja kaupungissa tapahtuneen elämäntyönsä välisestä suhteesta. Tästä aiheesta häntä ja hänen ajatteluaan ei graduohjaajani mukaan ole vielä tutkittu. Siksi graduni on tieteellisestikin merkittävä. Tätä näkökohtaa en kuitenkaan ajttele kovin usein, sillä minulle graduni on vain gradu.

Graduni on minulle vain gradu, mutta se on myös muutakin. Se on mahdollisuuksia. Se on Franciscus. Yksi syy, miksi kirjoitan tätä blogia on juuri hän. Franciscus on sellainen persoona, josta on vaikea olla pitämättä. Niinpä häntä tutkiessani minulla on vaarana kadottaa objektiivisuuteni. Ihailen, kunnioitan ja rakastan häntä. Tämä ei saa kuitenkaan näkyä tieteellistä tekstiä kirjoittaessa eli gradussani. Sen kirjoittamisen vaikeutena minulla onkin itseni etäännyttäminen Franciscuksesta ja hänen ajattelustaan. Minun pitäisi pystyä kirjoittamaan objektiivisesti ja neutraalisti. Tämä on tavattoman vaikeaa, kun on muodostanut jonkinlaisen tunnesiteen tutkimuskohteeseensa. Minulla ja Franciscuksella on sellianen suhde. Hän on ajatuksissani ja ikään kuin kulkee vierelläni koko graduni ajan - ja luultavasti vielä sen jälkeenkin. Tieteellisessä tutkimuksesa tämä on sekä ongelma että ihannetilanne. Toisaalta tunnen suurta kiinnostusta tutkimusaihettani kohtaan, mutta toisaata en saisi olla siitä liian innoissani. Kultaisen keskitien löytäminen on vaikeaa, haasteellista ja välillä turhauttavaa.

Elämä Franciscuksen kanssa ei siis ole aina helppoa. Meidän suhteessamme - niin kuin missä tahansa muussakin parishteessa :) - on hyviä ja huonoja päiviä. Välillä olemme ylimpiä ystäviä ja tunnemme todellista sielunsukulaisuutta ja joinain päivinä taas en voi lainkaan sietää häntä. Viimeinen kuukausi on ollut jälkimmäistä aikaa. Minuun nimittäin iski gradulukko ja ahdistus gradun tekemisestä. en uskonut koskaan kokevani sitä, vaikka siitä varoitettiin. Olen luonteeltani peruspositiivinen ihminen, enkä pelkää vastoinkäymisiä, vaan suhtaudun niihin hyvin optimistisesti. Kun kaikki graduntekijät varoittivat, että jossain vaiheessa into gradusta laantuu, en uskonut heitä. Ennen kuin siis koin sen itse. Minuun iski täysi vastenmielisyyden tunne vain ajatellessani graduani. Inhosin lähteitäni - yhä edelleen ne ovat minulle suurena haasteena - ja niiden lukemista, en halunnut ajatella Franciscusta lainkaan ja pelkkä ajatus gradusta ja sen tekemisestä tuntui vastenmieliseltä. Vähitellen, ajan kanssa ja iki-ihanan graduohjaajani (kerron hänestä myöhemmin lisää) avustuksella, lukko ja ahdistus alkavat helpottaa ja olen jälleen valmis kohtaamaan Franciscuksen ja jatkaamaan siitä, mihin jäimme. Elämä jatkuu ja jotkut asiat on vain pakko kohdata. Niin myös gradu - ainakin mikäli aion saada sen valmiiksi lokakuun jättöpäivään mennessä. Silloin korkkaan Olkkarissa pullon aitoa shamppanjaa- keskihintaista, ei halvinta. :) Sitä päivää siis odotellessa...

torstai 7. toukokuuta 2009

Gradusta ja elämästä - About Thesis and Life

En ole koskaan kokenut tarpeelliseksi kirjoittaa blogia, mutta ikinä ei pidä sanoa ei ikinä. Gradun myötä mieli on muuttunut ja joutunut koetukselle moneen otteeseen. siispä siis myös tämä blogi.

Mutta aloitetaan alusta, niin kuin hyvät tarinat aina kuuluu aloittaa. Olen siis Laura ja opiskelen teologiaa Helsingin yliopistossa teologisessa tiedekunnassa (yllätys, yllätys! :D). Viime syksynä aloin kirjoittaa graduani kirkkohistoriasta. Aiheenani on Franciscus Assisilainen ja hänen luontomystiikkansa sekä kaupunkihengellisyytensä. Saattaa kuulostaa tylsältä ja tieteelliseltä, mutta Franciscuksen kanssa olen oppinut paljon elämästä, itsestäni ja maailmasta. Matka jatkuu vielä ja tämä blogi on matkakertomukseni.

Mutta siis... En ollut koskaan kokenut tarpeelliseksi kirjoittaa blogia, koska olen aina ajatellut, etteivät ajatukseni ja kokemukseni kiinnosta ketään muuta kuin minua erityisesti. Tottakai kerron asioita ystävilleni, perheelleni ja kaikille, joita vain kiinnostaa, mutta että kirjoittaisin kaikille julkisesti nettiin ei käynyt koskaan mielessäni. Kunnes sitten vastaan tuli Franciscus, joka muutti ajatukseni ja suunnitelmani. Ymmärsin, että tämä blogi ei olekaan muita, vaan minua itseäni varten. Voin kirjoittaa ulos tuntemukseni, ajatukseni, ahdistukseni, iloni ja suruni Franciscuksen ja kaiken muunkin suhteen. Siksi siis minustakin tuli bloggaaja. Jos kirjoituksiani haluaa joku muukin lukea ja saada kenties vertaistukea matkalle gradunsa kanssa, niin hienoa. Jos tämä on vain minua varten, niin olkoon niin.

Kerron myöhemmin lisää gradustani ja sen aiheesta, sillä ensin käydään hyvän tavan mukaan läpi käytännön asiat. :) Tämän blogin olisi oikeastaan pitänyt alkaa jo viime syksynä graduni aloituksen myötä, mutta parempi myöhään kuin ei milloinkaan. Kirjoitan tänne pääasiassa suomeksi, mutta kesällä minä ja Franciscus matkaamme hänen synnyinseuduilleen Italiaan, jolloin kirjoitan kansainvälisesti englanniksi (hyvää harjoitusta kielitaidolle samalla). Koetan myös ympätä silloin jotain italiaksi väliin, jotta la dolce vita maistuisi entistä makeammalta. ;)

Tämä blogi on siis minun tarinani matkastani Franciscuksen kanssa ja vuodesta, joka jää ainutlaatuiseksi muistoissani. Gradun ohessa tulen varmasti pohtimaan opiskelijaelämää, ystäviä, elämän monimuotoisuutta ja muita syntyjä syviä. Toivottavasti matkalla on hauskaa! Andiamo a cominciare questo viaggio!



And the same briefly in English...

I have always sworn that I will never ever write a blog, but here we go. All began when I started to do my thesisis about General Church History at the University of Helsinki last autumn. My subject is Saint Francis of Assisi and his thoughts about nature mysticism and life in the city in Medieval times. Already early when I started, I noticed that St. Francis is an extremely interesting person with whom I am going to journey through this year doing my thesis and living my life along the way. I wanted to write my thoughts and experiences out loud just for myself, so that's the starting point of this blog. If somebody else wants to read it as well, that's great. If not, that's fine too.

St. Francis has already taught me a lot about myself, life an the World. That's the main reason why I wanted to write about my experiences. I will write mostly in Finnish but in the summer when I go to Italy with Francis I will write (internationally) in English - and also something in Italian, just for practice. :) My mother tongue is Finnish, so native English speakers I apologize in advance the possible mistakes of spelling or grammar, if you read my blog! I use the language with variety when the mood strikes me, so do not be alarmed if the text is sometimes written in gibberish (e.g. Finnish, Italian, English, Spanish etc. mixed together, like "I wanted vedere el mundo, mutta I couldn't"). I am rather passionate as to languages, so I will use them sometimes incorrectly when I write because mostly my writing is "flow of the mind". So sorry about defenitive misunderstandings and mistakes! :D

But let the journey begin and let's have fun along the way. Andiamo avanti! :)