torstai 6. elokuuta 2009

Il giorno ultimo nella città eterna

Viimeistä viedään, sillä tämä on viimeinen tekstini, jonka tänne Romasta kirjoitan. Olo on haikea ja katkeransuloinen. Minulla on ollut hauskaa ja ihanaa täällä, mutta toisaalta tiedän ja olen asennoitunut siihen, että on aika mennä eteenpäin. Niinpä olen tänään jättänyt hyvästejä Romalle ja hoidellut viimeisiä asioita ennen kuin huomenna nostan rinkan selkääni, nousen junaan ja suuntaan kahdeksi viikoksi kohti Pohjois-Italiaa. Mutta ennen loppuhuipennusta muutama sana tästä päivästä. :)

Aamulla menin postiin vakaana tarkoituksenani lähettää kaikki ylimääräinen tavara itselleni postipaketissa Suomeen. Tässä lopulta onnistuinkin, kun ensin olin jonottanut puolisen tuntia asiointivuoroani ja saanut kaikki tavarat pakattua laatikoihin. Paketteja tuli kaksi ja painoa niille kertyi yhteensä noin 9kg. Hintaa lähetykselle tuli huimat 60€, mutta pakko oli tavarat saada pois käsistä. Rinkassa nimittäin 9kg on aika paljon, joten kallis postitus on kevyemmän rinkan väärti. Postista suuntasin kulkuni Terminille ja sieltä bussilla 714 Via Appia Anticalle keskustan ulkopuolelle. Appiahan on Roman yksi vanhimmista teistä ja se, jolla Pietari kohtasi Jeesuksen (Domine, quo vadis?) paetessaan Romasta ennen paluutaan kaupunkiin ja marttyyrikuolemaansa. Appialla on myös katakombeja ja muita vanhoja raunioita. En kuitenkaan koskaan päässyt näitä kiinnostavia paikkoja näkemään, koska pahaksi onneksi olin katsonut sellaisen bussin, joka jätti minut tien väärään päähän. Antica on nimittäin monta kilometriä pitkä ja siinä kulkee autoja koko ajan. Tien ympärillä oli muurit ja jalkakäytävistä ei tietoakaan. Ensin ajattelin käveleväni reilu 2 km katakombeille, mutta sitten akku ja into hyytyivät reilun kilometrin jälkeen. Tarkoituksenani oli sitten vain katsoa Domine, Quo vadis -kirkko, mutta se oli suljettu remontin vuoksi. Appia jäi siis oikeastaan kokonaan näkemättä, sillä kyllästyin ja päätin katsastaa katakombit seuraavalla Rooman vierailullani. Samoin kävi myös Trajanuksen kauppahalleille, joissa oli myös tarkoitus ehtiä käydä. Myös Aventinus-kukkula upeine taloineen jäi toiseen kertaan. Onpa jotakin, mitä odottaa, kun palaan tänne uudestaan. :)

Iltapäivän lounastauon jälkeen Maija äiteineen piipahti ihailemassa Lantea ja Gianicoloa pikaisesti. He lentävät tänään yöllä takaisin Suomeen, mutta ehtivät päivällä vielä nähtävyyksiä katselemaan. Kumpikin tykkäsi Lantesta paljon - niinhän kaikki - ja näköalakuvia napsitiin. He lähtivät jatkamaan Gianicololta matkaa kohti keskustaa ja minä puolestani kävelin vielä viimeisen kerran Vatikaaniin postiin postimerkkejä ostamaan, sillä aamuisesta postista ne olivat lopussa. Vatikaanissa kävin vielä uudemman kerran Pietarinkirkossa, koska jonoa sinne oli vähän ja halusin kokea kirkon uudestaan ennen lähtöäni. Pahaksi onneksi kirkossa oli joku tapahtuma menossa ja puolet siitä (pääalttari ja kaikki sen puoleiset osat) oli eristetty, joten sinne ei päässyt. Tämä tarkoitti valtaisaa turistimassaa kirkon etuosissa ja vähän ahdistavaa tunnelmaa. Ainakin minusta kirkko ei enää tuntunut kirkolta, kun missään ei ollut sivualttaria tai paikkaa hiljentyä rukoukseen, vaan vain turisteja kameroineen. Vietin kuitenkin hiljaisen hetken suuren marmoripylvään juurella varsin omatoimisesti ja sain sielulleni rauhan. Kirkosta poistuttuani jätin haikeat hyvästit Vatikaanille ja kävelin Trastevereen vielä kerran jätskille. Jätski oli nannaa (mansikka, meloni, stracciatella) ja hintaa keskikokoiselle kupille tuli vain 2€. Huomattavasti halvempaa kuin Roman keskustassa ja turistialueilla. Trasteveresta jalat veivät takaisin Gianicololle ja viimeisen kerran Lanten portille ja kotiin. Loppuilta onkin sitten kulunut pyykkiä pestessä, kortteja kirjoitellessa ja pakkailessa. Huomenna aamulla sitten hyvästit ihanalle huvilalleni. Sitä ennen kuitenkin vielä täysikuun ihailua terassilla ja muutama sana Romasta ja oleskelustani täällä.

Kuukausi on nyt kulunut ja Roma on tehnyt minuun lähtemättömän vaikutuksen. Kaupunki todella on ikuinen ja siinä on taikaa. Se ei ole lempikaupunkini maailmassa (Lontoo edelleen), mutta rakas ja ihana paikka, jossa viihdyin hyvin. Roma on turistikohde, mutta täällä on myös paljon muutakin, jos vain vähän etsii. Olen oleskellut ja kierrellyt enimmäkseen Roman keskustan alueella, joten esikaupungit jäivät vieraimmiksi. Roman keskusta on suhteellisen pienellä alueella ja ehdoton plussa on kaupungin toimiva - ja halpa - julkinen liikenne ruuhkista huolimatta. Täällä on kaunista ja suhteellisen siistiä - tai sitten ajoittaiset graffitit ja roskat eivät suuremmin häiritse minua. Minuun on kaupungissa eniten vedonnut (yllätys yllätys) sen pitkä historia, joka näkyy täällä kaikkialla. Toinen syy viihtymiseeni on kaupungin leppoisa ja ystävällinen ilmapiiri. Ihmiset ovat kohteliaita ja avuliaita, vaikka asiakaspalvelussa on välillä toivomisen varaa. Seuraavassa TOP 10 lempijuttujani Romassa:

1) Vatikaani (siinä on vain sitä jotain, Pietarinaukio on lempipaikkani täällä)
2) Gianicolo (puisto on herttainen ja näköalat uskomattomat)
3) Chiesa Nuova (kaunein kirkko täällä - ainakin niistä joissa vierailin, sillä paljonhan jäi näkemättä)
4) Trastevere ("aito" Roma ja ihania sokkeloisia kujia poissa turistirysistä)
5) Piazza di Spagna (komea ja kaunis yhtä aikaa, kohtauspaikkana verraton)
6) Fontana di Trevi (illalla mielettömän kaunis ja romanttinen, sydän huokaa <3)
7) Piazza Navona (tunnelmallinen ja eloisa, katusoittajat huippuja)
8) jäätelö (se on maailman parasta ja edullista, namnam)
9) Villa Lanten terassi (kaunis näkymä Romaan ja yöllä todella kaunis)
10) roomalaiset (välittömiä, leppoisia, kohteliaita ja ystävällisiä)

Tässäpä tämä. Yhteenveto koko ajastani täällä. Nyt on aika sanoa hyvästit Romalle ja jatkaa matkaa. Palaan tänne ehdottomasti uudestaan, mutta nyt on mentävä. Seuraavan kerran kirjoittelen sitten tien päältä, todennäköisesti Firenzestä. Silloin saatte kuulla Toscanan kuulumisia. Nyt siis buona notte e ci vediamo! :)

Grazie Roma di tutto, sei meravigliosa. Ti amo. Arrivederci! <3

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti